Äkkiseltään kuulostaa oudolta ajatukselta, että monimuotoisuutta turvataksemme tehdään kunnostusta, kaivuita, niittoja ja ruoppausta. Eikö monimuotoisuus kehitykään sillä, että annetaan luonnon hoitaa ja kehittyä sellaiseksi kuin se on? Monta kertaa näin voi ollakin, mutta tietyissä tilanteissa monimuotoisuutta voidaan parantaa parhaiten muuttamalla elinympäristöjä. Ennallistamisen tarve kohdistuu erityisesti muuttuneisiin ja heikentyneisiin ympäristöihin.
Monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä löytyy Peda.net -sivuston materiaalien mukaan kolmella tasolla. Ensimmäiseksi on lajin sisäistä monimuotoisuutta, missä lajin yksilöiden välillä on eroja esimerkiksi perimän kautta. Useimmin puhuttaessa monimuotoisuudesta tarkoitetaan kuitenkin lajien monimuotoisuutta eli lajirunsautta. Toinen monimuotoisuuden muoto onkin se, miten paljon erilaisia lajeja esiintyy tietyllä alueella. Yleensä runsas lajimäärä on ekosysteemille hyväksi ja tekee ekosysteemeistä kestävämpiä. Myös sillä on merkitystä, millaisia lajeja alueella esiintyy. Onko lajeja kaikista lajiryhmistä, vai onko alueella vain pelkästään kasveja tai pelkästään pikkunisäkkäitä. Voidaankin ajatella, että alue on sitä monimuotoisempi, mitä enemmän on lajeja eri lajiryhmistä. Kolmanneksi monimuotoisuus voi olla ekosysteemien monimuotoisuutta. Se tarkoittaa elinympäristöjen runsautta ja monipuolisuutta. Järvimaisemassa se tarkoittaa esimerkiksi kasvillisuuden peittämiä ranta-alueita, soistumia ja tulvarantoja, rantalehtoja ja toisaalta hiekkaisia tai kivisiä jään vaikutuksen alla olevia rantoja. Elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen on suurin ongelma luonnon köyhtymiseen, tarkasteltiinpa koko maailmaa tai pelkästään Suomea.
Turajärvellä monimuotoisuusniittoja on toteutettu järvelle tehdyn niittosuunnitelman mukaisesti järven pohjoisosiin Satavesi virtaa – paikallisvedet paremmiksi -hankkeessa. Niitoilla on poistettu vesikasvillisuutta venereiteiltä ja yksipuolistuneilta ruovikkoalueilta. Elinympäristökunnostuksilla tavoitellaan linnustollisten, maisemallisten ja muiden luontoarvojen turvaamista, veden vaihtuvuuden lisääntymistä ja sitä kautta umpeenkasvun ja kasvillisuuden yksipuolistumisen vähenemistä ja luontotyyppien edustavuuden kasvua. Hankkeen toimilla vahvistetaan alueellista toimintakulttuuria ranta-alueiden kunnostamiseen ja sitä kautta toimien jatkuvuuden turvaamiseen. Samalla lisätään tietoa näistä paikallisista kohteista, mahdollisista toimenpiteistä ja alueiden suojelun tarpeesta.